So love me when I'm here and miss me when I'm gone.

Hyvää iltaa! Tai siis yötä. Tää päivä olikin huomattavasti parempi kun eilinen, vaikkei hyvästä voi vieläkään puhua. Puhumisesta se kiikastikin. Nimittäin, tänää iki-ihanille ranskan tunneille tuli ihan oikeita ranskalaisia ja arvatkaapa muutaman kerran pystyinkö puhumaa mitää niille? EN! Panikoin vaa ihan hitosti, ei tullu ees kunnolla englantia suusta. Hyvä duuni! Mun unelmat ruskeesilmäsestä tummasta ranskiksesta romuttu melkeen, onneks Simon oli ihan söpö! Enkun suullinen esitelmä ei parantanu tunnelmaa, onneks sen kuuli vaan Arttu ja Pude.

Mun piti tänään mennä lenkille, mutta ei ollu yllättävää etten jaksanu. No, huomenna voisin käyä kahesti... Vähän päässy retuperälle tää mun lenkkeily (paitsi että keskiviikona kävin ja puhuin koko matkan puhelimessa... Thanks for Konsta).

Maailman paras leffa

Mua alko ärsyttää tässä yks päivä kun kaikki mun aurinkolasit on kaapissa piilossa ja rikkoutumassa, joten päätin ihan ite askarrellapaskarrella niille tosi hienon (kröhöm) tommosen... pidikkeen? Siinä ne on nyt kivasti seinällä esillä. Niitä tullaan tarvitsemaan pian!

Ei mulla muuta, ihan perusviikonloppu tulossa. Myöhään nukkumista (paitsi etten enää osaa nukkua myöhää), Simon kanssa ulkoilua ja tv:n kattelua ja koneilua, ruokaa unohtamatta. Lomaa on enää 23 päivää ja mikä sen mukavampaa kun vähän lämpösempi miljöö loman viettelyy, heissu!